916619il23f2u9ss.gif

Olettekstei räknäilly tota unimaailmaa. Mua ne rupes tosa muutama vuosi sitten jotenki erilailla kiinnostaa. Mää lainasin kirjastostaki opuksia, joista niitä erilaisia sympooleita si tutkin. Hurahrin ihan tosissaan. Menin netisä semmoselle voorumille, josa ihmiset kertoili uniaan ja si kaikki sai niihi jotai selitystä miättiä. No kai munki si tartti sinne mennä sanoon miälipiteitäni. Mutta mää pysyin visusti nimimerki takana piilosa. Tai nii ne muukki. Mutta siinä kävi nii, että ne mun pohriskeluni näyttiki uppoovan täyrestä niihi unennäkijöihi. Ne alko pyytää mun nimimerkiltä suaraa tulkintaa. No siitäkös mää innostun viälä lissää ja olin nii suurta tulkittijaa jotta.

Oli se aika hommaa. Mun nuorimmaine oli sillo kävelee just oppinu ja sitäkös mun hommani tiatokonee ja kirjojeni kans kiinosti. Koitin sitä pitää käsivarren mitan pääsä koneestani, mutta kyä se silti sai ällän napattua näppäimistä. No mää otin semmosen "home" nappulan tilalle oikeesta yläkulmasta, ku emmää sille mitään käyttötarkotusta ollu sihenkä asti keksiny. Ja hyvi se on nää vuaret ällän virkaa paikannu, ku poikaki on jo sentää täyttäny viis.

Ku mää niitä kirjojani olin muutaman kuukauren tutkinu, nii kirjasto sano, ettemmää si enää voi uusia lainojani. Kai niitä si joku muuki halus kattella. No mää heittäyryin si ihan intuittioni varaa ja siltiki ne tulkintaa kaipaavat vaa erellee tahto mun näkemystä uniinsa. Mää oli iha polleena. Mutta sano epäilijät mitä sano, nii kyä unissa järkeeki o. Ku mää oli paljo niitä unia lukenu, nii yhteneväisyyksiä alko ilmetä ja jotenki koko homma alko aueta. Kyä mää itekki miätin enne näitä yällisiä näytöksiä sillai konkreettisesti. Hämmästelin, ku iha ourot ihmiset on unisa, tai semmoset joita ei ollu nähny pitkää aikaa. Si saatto olla semmosisa paikoisa, missä ei varmaa ainaka täsä elossa ollu käyny, mutta unisa siälä saatto vierailla useestikki samasa paikasa. Ja kyä niisä tapahtuu nii outoja juttuja, ettei oo mittää järkkee.

Mää ny voisin muutamia yleisimpiä sympooleita kertoo ja vähä niistä selitellä. Mainittakoo si heti, että nää o vaa mun pohrintoja, eikä mittää suuria tottuuksia. Mutta näisä uniasioisa onki vaikeempi tieteellisesti asioita toristella, joten ei sitä tiä vaikka hyvinki olisin oikeesa. Oottekstei unesanne ollu joskus jossain talosa. Se on aika yleistä. Miätitääs, että tää talo kuvaiski meittiä itteemme. Jos muistelee, millanen sen kunto oli. Oliks siälä valosta vai hämärää. Oliko tilaa vai ahrasta. Siistiä vai sotkusta. Verrakkaas sitä si teirän sen hetkiseen päiväeloonne. Mää veikkaan, ettei pahasti mee viäree, jos sanon, että aika lailla menis kuvaukset talosta teittiin itteenne ihan yks yhtee.

Eri huaneet vois merkata eri asioita. Esimerkiks toi keittiö viittais perheasioihi. Jos siä köökisä on kauhee sekasta ja likasta, nii anna mu pahaa peljätä, että unenäkijän perhe-elämä on kans vähä syrjällääs. Jos siä kovi koittaa jynssätä nurkkia puhtaaks, nii varmaa normaalisa elossaki koittaa asioita selvitellä ja "puhristaa" välejä. Tällai ku näitä asioita miättii, nii eiks ala tuntuu aika lookiselta. Menääs vähä viä noihi huoneisii. Makkuukammarin mää uskon liittyvä ihan siihe mihin teiki aattelette. Eli parisuhteesee. Ja nii makkaa ku pettaa. Jos sää kovin unesas liikut kellarisa, nii siä voitas mennä si syvälle alitajuntaa. Ne o semmosia asioita, joita ei päivällä hoksaa, tai si ne on tosa arjen hälinäsä nii helppo jättää huomioimata. Joskus ne kellarit saattaa olla iha veden peitosa. Toi vesi viittaa tunteisii, ja ku o paljo vettä, nii kyä tunteekki jyllää. Si ku liikutaa yläkerrasa, nii sillon voitas aatella liikuttavan henkisimmillä alueilla. Joillain on siä talon katosa reikä tai katto puuttuu kokonaa. Se on mun miälestä hyvä asia, ku sillai o paremmi yhteyresä tonne henkisiin asioihi. On niinku suarat yhteyret. Jos siä unen talosa on paljon huoneita, nii se ois kans merkki siitä, että ihmisellä o paljo voimavaroja käytettävisä. Jos si taas näyttäs olevan huusholli remontin tarpeesa, nii kyä se elämäki si torellisuuressa remonttia kaipais.

Toine yleine asia unisa on toi reissaamine. Kuljetaa teillä, poluilla, vesillä ja ilmasa. Sillai mää aattelen, että niisä tätä elonreittiä mennää. Jos on kauheesti matkasa haasteita, nii on si varmaa päiväelosaki. Jos si taas mennee sutjakkaasti, nii siinä voi olla muistutus, että ei pirä turhia estellä. Antaa mennä vaa ja murehtii si tuonnempana, jos viä viittii vanhoja muistella. Se o hyvä asia, jos eri kulkuneuvoisa o itte kuskin paikalla. Sillo on hyvin itte elämänsä ohjaksissa, eikä kulje muitten sanomisien mukkaa. Ei siitä mittää tuliskaa, jos jokaisen mieliks koittas ruveta ollee. Siihe ei tää elo piisaakka ja älliki siinä matkalla lähtis. Ja mistä ne muut mittää su elämästäs tiätää. Ku ei sitä tiä aina ittekkää.

Kyä toi unimaailma on nii laaja alue, että ei sitä voi täsä ku pintapualisesti raapasta. Mutta miälenkiintonen se o. Jos aattelis nii, että kaikki unen ihmiset, paikat ja asiat esittäs roolia sun tunnemaailmasta, asenteista, arvoista ja ajatuksistas, nii tuliskos siihe joku tolkku. Jos vaikka siä näyttyäytys ihmine, jota et oo pitkää aikaa ees aatellu, nii rupees pohtii, mitä se sulle erustas. Onks se ollu semmone ikävämmän sorttinen tappaus, vai oisko peräti ollu ihan nuoruuren rakkaus. Sikku pääset siihe tunteesee kii, nii vertaas, että onko normaalisa elämässäs ny samanlaisia tuntemuksia meneillääs. Sihe mää en oikee usko, että unet olis vaa iha taivaskanavan viihrettä. Mää aattele, että ku tänne ollaa synnytty, nii meille o annettu vapaa tahto. Mitä meittiä hyoryttäs, jos joku suojelusenkeli, opas tai joku muu viisaampi olis kokoajan tuuppimasa oikeesee suuntaa ilman, että itte jouruttas ollenkaa aattelee ja päättää mistää. Mää luule, ettei niillä o luppaaka semmosee. Mutta siihe mää usko, että ku noi unet on nii kiaroja ja mutkikkaita, nii sitä kautta meittiä autetaa. Siinähä mei jourutaa kumminki itte ratkoo noita kuva-arvotuksia. Samaha se on toi raamattuki. Siinä on sitä vertauskuvvaa jae poikinee, ja sitä si o viisaat koittanu tulkata kuka mitenki o taitanu ja mikä mihinki aikakautee o parhaite passannu. Kaikki suamennokset ei mun miälestä o iha napsahtanu kohrillee, mutta tää o vaa mun miälipire.

Sitä mää viä suasittele, että kirjottakaas joskus niitä unianne paperille ja miättikää niitä ihan sanasta sanaa. Olkaa herkillä ja menkää niihin tunteisii mukkaa, mitä sieltä nousee. Emmää usko, että se kellekkää kumminka sitä varjonsa pelkäämistä aiheuttas.

                                               1961236hqhrn1xyo8.gif